(på svenska nedan)

Ihminen on osa maapallon ekosysteemiä ja näin ollen kaikki inhimillinen toimintakin tapahtuu luonnon meille asettamissa rajoissa. Siksi ilmastonmuutos asettaa kehyksen myös politiikalle, jonka kaikilla sektoreilla ympäristöasiat on otettava huomioon. Ilmastopolitiikan tavoitteena on maapallon keskilämpötilan nousun pysäyttäminen 1,5 asteeseen ja ympäristön monimuotoisuuden turvaaminen. Tavoitteiden ohella myös keinoilla, eli konkreettisilla ilmastopoliittisilla toimilla on merkitystä.

Talouskasvu, yritysten kannattavuus ja työpaikat eivät tulevaisuudessa enää voi rakentua halvan, fossiilisilla polttoaineilla tuotetun energian varaan. On ymmärrettävää, että halvasta energiasta riippuvien alojen työnantajat ja -tekijät ympäri maailman vastustavat muutosta, sillä fossiilisen energian kallistuminen näkyisi välittömästi tuloksessa ja työpaikkojen määrässä. Poliitikkojen tehtävänä, niin Suomessa kuin EU:ssakin, on lyhyellä tähtäimellä taata ihmisten toimeentulo siirtymävaiheessa kohti hiilivapaata yhteiskuntaa. Sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunnan muutos, jossa kaikki pysyvät mukana, on ainoa tapa pysäyttää ilmastonmuutos kestävästi.

En usko, että toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi itsessään vastustetaan; kaikkihan me haluamme planeettamme säilyvän elinkelpoisena myös lapsillemme. Ilmastokriisin ratkaisukeinojen tulee kuitenkin kohdistua oikeisiin tahoihin. Yhtenä esimerkkinä huonosti kansalaisiin juurrutetusta ilmastopolitiikasta on Ranskan päätös nostaa polttoaineveroa. Yksinään päätöksessä ei ollut vikaa, mutta yhdistettynä esimerkiksi rikkaita suosiviin veronkevennyksiin ja kurjistavaan talouspolitiikkaan se ajoi ihmiset keltaisine liiveineen kaduille protestoimaan. Jos päästörajoitusten koetaan kohdistuvan lähinnä yksittäisiin kansalaisiin suuryritysten jatkaessa saastuttamistaan, putoaa pohja myös pienemmiltä, mutta välttämättömiltä toimilta. Oikeudenmukaisuuden nimissä suurimpien saastuttajien tulisi kantaa suurin vastuu.

Pidemmällä tähtäimellä koko talousjärjestelmän ja yhteiskunnan on muututtava hiilinegatiiviseksi. Vanhoja työpaikkoja katoaa ympäristöllisten syiden lisäksi muun muassa teknologisista syistä. Näiden tilalle on luotava uusia työpaikkoja, jotka tuottavat ennen kaikkea yhteistä hyvää ja tukevat kestävää kehitystä. Nämä työpaikat syntyvät esimerkiksi rakentamalla yhteistä infrastruktuuria, kuten rautateitä ja muuta joukkoliikennettä. Fossiilisten polttoaineiden käytön rajoittaminen luo myös uusia, kestäviä työmahdollisuuksia maataloudessa ja ruoantuotannossa kaupunkien ulkopuolella. Koska uusiutuvat energianlähteet mahdollistavat pienimuotoisen, hajautetun energiantuotannon – mm. hiili- ja ydinvoimaloista poiketen – avautuu myös energia-alalla tilaisuus perustaa paikallisia, demokraattisia, työntekijävetoisia ja -omisteisia yrityksiä. Tällaiset projektit on tehtävä mahdollisiksi lainsäädäntöä muuttamalla ja niitä on tuettava yhteisistä varoista. Yhteiskunnan tehtävänä on myös parantaa ihmisten ja paikallisten yhteisöjen mahdollisuuksia tehdä omaa, ruohonjuuritason ilmastoaktivismia.

Järjestelmä, joka perustuu toisten ihmisten tai ympäristön hyväksikäyttöön, ei voi nyt eikä tulevaisuudessa olla kestävällä pohjalla. Siksi muutos ilmaston ja ympäristön kannalta kestävään yhteiskuntaan on paitsi välttämätön, myös mahdollinen ja toivottava. Tehdään se yhdessä, jotta kaikki pysyvät mukana.

 

Dags att anta klimatutmaningen!

Människan är en del av jordens ekosystem och all mänsklig verksamhet sker inom de ramar och gränser som naturen sätter oss. Klimatförändringen ställer därför villkoren också för politiken, vars alla sektorer bör genomsyras av miljötänk. Klimatpolitikens syfte är att stoppa den globala uppvärmningen vid 1,5 grader och att garantera naturens mångfald. Vid sidan om målsättningarna har också de konkreta klimatpolitiska åtgärderna betydelse.

Ekonomisk tillväxt, företagens resultat och arbetsplatserna kan i framtiden inte längre baseras på billig energi som producerats med fossila bränslen. Det är förståeligt att arbetsgivare och arbetstagare inom branscher beroende av billig energi protesterar mot förändringen, eftersom en höjning av priserna på fossil energi skulle synas direkt på företagens resultat och på antalet arbetsplatser. Politikernas uppgift på kort sikt, såväl i Finland som i EU, är att garantera människors utkomst i omställningen mot ett kolfritt samhälle. En socialt rättvis förändring av samhället där alla känner sig delaktiga är det enda hållbara sättet att stoppa klimatförändringen.

Jag tror inte att folk motsätter sig åtgärderna mot klimatförändringen i sig; alla vill vi ju att också våra barn ska kunna leva på vår planet. Men lösningarna mot klimatkrisen bör riktas rätt. Ett exempel på en klimatpolitisk åtgärd som var dåligt förankrad hos medborgarna är Frankrikes beslut att höja skatten på bränsle. Detta kombinerat med bl.a. skattelättnader för de rika och en ekonomisk åtstramningspolitik gjorde att folk fick nog, tog på sig gula västar och begav sig ut på gatan för att protestera. Om enskilda medborgare upplever att utsläppsbegränsningarna endast gäller dem, samtidigt som storföretag får fortsätta smutsa ner miljön, blir det svårt att motivera också de små med nödvändiga åtgärderna. I rättvisans namn ska de som förorenar mest också bära det största ansvaret.

På längre sikt måste hela det ekonomiska systemet och samhället bli kolnegativt. Gamla jobb försvinner inte bara av miljöskäl utan också när teknologin utvecklas. I deras ställe ska man skapa nya, gröna jobb som framför allt främjar allmännyttan och stöder den hållbara utvecklingen. Dessa arbetsplatser skapas exempelvis genom att bygga gemensam infrastruktur såsom järnvägar och annan kollektivtrafik. Att begränsa användningen av fossila bränslen ger också nya, hållbara arbetsmöjligheter i lantbruket och i matproduktionen utanför städerna. Eftersom förnybara energikällor möjliggör en småskalig, diversifierad energiproduktion – till skillnad från bl.a. kol- och kärnkraftverk – öppnas nya tillfällen att grunda lokala och demokratiska företag som drivs och ägs av arbetstagarna. Sådana här projekt ska göras möjliga genom lagändringar och stödas med gemensamma medel. Samhället bör förbättra människors och lokala gemenskapers möjligheter att idka klimataktivism på gräsrotsnivå.

Ett system som bygger på utnyttjande av andra människor eller miljön kan varken nu eller i framtiden stå på en hållbar grund. Därför är omställningen till ett klimat- och miljömässigt hållbart samhälle förutom nödvändig, även möjlig och önskvärd. Låt oss göra det tillsammans, så hålls alla med.