Eduskuntavaalit 2019

“Miksi olet ehdolla”, on kysymys, johon saan vastata usein. Päätökseeni vaikutti vahvasti yksi luku: 45 %. Sen verran ikäisistäni nuorista suhtautuu pessimistisesti Suomen tulevaisuuteen asuinmaana. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa, että vastaasi kulkevista nuorista melkein joka toinen suhtautuu tulevaisuuteen epäroiden. Löytyykö täältä töitä? Onko Suomessa hyvä asua jatkossakin? Riittävätkö hyvinvointipalvelumme? Miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan?

Siitä syntyi kipinä: päätin lähteä ehdolle, koska palo tehdä töitä tärkeiksi kokemieni asioiden puolesta kasvoi suuremmaksi, kuin pelko epäonnistumisesta tai leimautumisesta. Lähdin mukaan, koska haluan, että maapallo säilyy asuttavana tuleville ihmis- ja eläinsukupolville. Haluan, ettei yhdenkään nuoren tarvitse pelätä oman tai yhteiskunnan tulevaisuuden puolesta.

SDP:n valitsin erityisesti siksi, koska puolueen pitkät perinteet yhdenvertaisen ja inhimillisen yhteiskunnan puolesta toimimisessa vetosivat. Toisaalta koin myös vahvasti, että puolueessa tarvitaan vielä enemmän nuoria. Jos voin omalta osaltani olla mukana uudistamassa puoluetta vieläkin paremmaksi ja edistyksellisemmäksi, niin mielelläni sen teen. Näen, että omat arvoni, eli yhdenvertaisuus, empaattisuus ja tulevaisuuden usko sopivat myös hyvin yhteen puolueen kunnianhimoisen ja ihmisläheisen tulevaisuuslinjan kanssa.


Eriarvoisuuden torjunta.

Eriarvoisuus on kasvussa. Viime vuosikymmenten politiikka on tuottanut joillekin entistä suurempaa vaurautta ja hyvinvointia, mutta jättänyt monet entistä epävarmempaan asemaan. Nuorten sukupolvien palkkakehitys polkee paikallaan, vaikka kaikkien muiden ikäryhmien kohdalla työstä saatavat tulot ovat kasvussa. 1990-luvun laman ja sitä seuranneiden vuosikymmenten niukkuuspolitiikan jäljet näkyvät edelleen esimerkiksi terveyseroissa. Epävarmuus omasta työllistymisestä ja yhteiskunnan tilasta seuraa nyt aikuistuneita sukupolvia.  Eriarvoisuus on kestämätöntä niin yksilön kuin yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Eriarvoisuus syrjäyttää. Se kaventaa yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia ja nakertaa kansalaisten välistä luottamusta. Meidän on tehtävä kaikkemme eriarvoisuuden pysäyttämiseksi. Ensiluokkainen koulutus, saavutettava terveydenhuolto ja riittävä perusturva ovat tasa-arvoisemman yhteiskunnan edellytyksiä. Esimerkiksi veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun järjestelmällisellä ehkäisemisellä mahdollistamme nämä tavoitteet.

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen.

Ilmastonmuutos tappaa. Se on pysäytettävissä, mutta meidän on toimittava heti. Ilmastonmuutoksen kanssa samanaikaisesti on käynnissä eliölajien määrän radikaali väheneminen, ja lajistoltaan köyhempi ekosysteemi sietää ilmaston muutoksia huonommin. Tekoja tarvitaan yksilötasolla ja yrityksissä, mutta ennen kaikkea politiikassa. Nykyinen luonnonvarojen riistokäyttöön perustuva talouskasvu on kestämätöntä. Fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuva talouskasvu on korvattava hiilineutraalilla taloudellisella toiminnalla. Julkisen sektorin innovaatiopanostusten tulee kohdentua aloille, jotka auttavat tämän tavoitteen saavuttamisessa. Verojärjestelmästämme on tehtävä hiilineutraali ja kestävän kasvun periaatteiden mukaan toimivien yritysten tulee saada verohelpotuksia.

Koulutuksen ja sivistyksen voitto.

Työelämän tahti on kiristynyt, ja ilman toisen asteen tutkintoa saattaa kokea jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle. Tieto on 2000-luvun tärkein pääoma ja kyky hyödyntää tietoa on taito, jota tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Jos tuntuu, etteivät omat tiedot ja taidot riitä, on yhteiskunnan tehtävä tarjota tilaisuus kouluttautua kaikissa elämäntilanteissa. Kaikkien kansalaisten, nuorten ja vanhojen, on voitava kokea olevansa osa yhteisöä. Tiedolla ja sivistyksellä on tärkeä tehtävä yhteiskuntaa rakentavana voimana: se tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden vallitsevien rakenteiden kyseenalaistamiseen ja yhteiskunnan kehittämisen haluamaansa suuntaan. Näin ei tällä hetkellä ole, sillä etenkin nuorten kiinnostus poliittista aktiivisuutta kohtaan on laskussa, vaikka huoli yhteiskunnan tulevaisuudesta on kasvussa. Aktiivinen ja sivistynyt yhteiskunta ei ole itsestäänselvyys vaan asia, jonka puolesta on nähtävä jatkuvasti vaivaa. Takaamalla koulutuspaikka 2. asteen koulutukseen, pidentämällä oppivelvollisuusikää 18 vuoteen ja varmistamalla mahdollisuus kouluttautua missä vaiheessa elämää tahansa autetaan yhteiskuntaa uudistumaan kestävämpään ja tasa-arvoisempaan suuntaan. Jotta tämä olisi mahdollista, tulee poliitikkojen tehdä osansa.


Mukaan kampanjatiimiin?

Haluaisitko sinä lähteä mukaan yhteiselle matkalle?Pienikin apu on tarpeen! Liity mukaan kampanjatyöryhmään!

Tue kampanjaa lahjoituksella!

Haluaisitko mieluummin lahjoittaa rahaa kampanjatyöhöni?Opiskelijan kampanjabudjetissa jokaisella eurolla on merkitystä.Pääset lahjoitussivulle tästä.